wBlog: VM1-a-M

Italian matkamme vaimoni kanssa alkoi mielenkiintoisissa merkeissä kun vuokra-autosählinkien jälkeen päästiin kiukkuisena matkaan Malpensan lentokentältä Milanosta. Lainassa ollut navigaattori hajosi kymmenen minuutin jälkeen lähdöstä ja kehnosti toimiva iPhonen navigointi ohjasi lukemattomien U-käännösten ja eksymisien jälkeen meidät perille Alban keskustassa sijaitsevaan majoitukseen kuin ihmeen kaupalla. Tätä navigointisekoilua kesti sitten koko loppureissu kun GPS-signaali hävisi kriittisillä hetkillä, mutta loppupelissä löydettiin aina perille.

Majoitus oli loistava ja siitä iso kiitos Riikka Sukulalle, kun suositteli sitä meille.  VinCafessa oli tilava ja kodikas huone. Vaikka saavuimme todella myöhään niin saimme vielä tilata illallisen. Tuhdin pihvin ja pullollisen barbarescoa jälkeen uni maistui.

Aamupala tilattiin terassille erikseen omavalintaisesti. Äärimmäisen tuoreista ja hyvistä raaka-aineista valmistetut hedelmäsalaatti, jugurtti, munakas, tuoreet mozzarellaleivät sekä croissantit kahveineen meinasivat vetää uneen takaisin. Ei auttanut kuitenkaan,vaan Alfa Romeo Giulietta tulille ja kohti ensimmäistä sovittua tapaamista.

BARBARESCO,  Azienda Agricola Sottimano

barbaresco

barbaresco3

Myöhästyimme 5 min sovitusta tapaamisesta perheyritys Sottimanon kanssa.  Elena Sottimano otti meidät vastaan hieman varautuneesti, joskin asia korjaantui hyvinkin nopeasti ja Elena osoittautui erittäin mukavaksi ja lämpimäksi ihmiseksi, joka niin kuin asiaan kuuluu on erittäin intohimoinen viiniä ja paikallista ruokaa kohtaan. Saimme mukavan luennon miten täydellistä paikallinen ruoka on paikallisten viinien kanssa, esim. itse tehty pasta ja ragu, juomana kevyt Dolchetto. Elena on perustajien Maggiore ja Rino Sottimanon tytär, joka veljensä Andrean (viinintekijä) kanssa on mukana vahvasti bisneksessä.

Sottimano on orgaaninen viinitila ja heille on tulossa sertifikaatti biodynamiikasta vuonna 2017. Heidän 18 hehtaarin viljelykset jakaantuvat viiteen barbaresco-palstaan: Currá, Cottá, Fausoni, Basarin ja Pájore. Lisäksi on yksi Dolcetto: Bric del Salto, yksi Barbera: Pairolero ja yksi Brachetto: Maté. Kellarikierroksen jälkeen Elena maistatti meille näistä 2015 Dolcettoa, 2014 Barberaa (10.000 pulloa tehty), 2014 Langhe Nebbioloa, 2013 Barbaresco Cottáa sekä 2012 Barbaresco Curráa.

Näistä Barbarescot olivat noin 5 vuotta liian nuoria sekä myös Langhe Nebbiolo tarvitsee pari vuotta kellarointia. Mukaan lähti pullo Barberaa, joka vakuutti voimakkaan marjaisuuden lisäksi mineraalisuudella ja eleganttiudella. Barbarescoista hankinta osui Curràan josta löytyi minttua, lakritsaa ja silkkiset tanniinit. Vuoden 2o1o Curràa valmistettiin ainostaan 1000 pulloa, jota tuskin enää missään on myytävänä. Keskimäärin Curràa valmistetaan 4500 pulloa vuodessa.  Lisäksi ostimme pullon Langhe Nebbioloa muutamaksi vuodeksi viinikaappiin, 2014 Langhessa oli hinta-laatusuhde kyllä kohdallaan – se kun on vähän kuin Barbarescoa niin kuin Elena myös mainitsi. Olisi ollut houkuttelevaa ostaa enemmänkin viinejä mukaan, mutta lentomatkustaminen aiheuttaa rajoitteita ja meillä oli vielä 5 eri viinitilaa käymättä.

sottimano1

sottimano2

www.sottimano.it

Tämä vierailu oli hyvä avaus reissulle ja kiitos Elenalle vieraanvaraisuudesta! Oli aika vierailla Barbarescon kylällä lounaalla (ei mennyt sekään ilman paikallisten viinien maisteluita) ennen kuin matka jatkui Baroloon.

BAROLO, G.D.Vajra

barolo1

G.D Vajran vierailua olin odottanut innolla sillä olen juonut mahtavia viinejä kyseiseltä tuottajalta, varsinkin Bricco del Viole Baroloa sekä äärimmäisen hedelmäistä Moscato d´astia.

Löydettiin Vajran pihalle mutta eksyttiin itse jonkun kodin pihalle. Pääomistaja Aldo Vajra tulikin nopeasti kyselemään että mitäs porukkaa. Esittäydyttyämme ja meidät ohjattiin nuoren naisen seuraan (kenen nimeä en nyt millään muista) kierrätti meidät kellarissa. G.D. Vajra käyttää kahta pienempää tynnyriä: ranskalaista barriqueta 225 litraa ja kroatilaista tynnyriä ja isona tynnyrinä 1500 litran slavonian tammea Kroatiasta.

vajra1

Kellarikierroksen jälkeen päästiin maisteluhuoneeseen, jonne perheen tytär Fransesca tuli paikalle ja otti maisteluosion haltuunsa ja sitten alkoi pulloja tulemaan pöytään. Fransesca kertoi Vajrasta, sen filosofiasta sekä siitä että nykyään Barolossa käydään kova keskustelua pitäisikö viininvalmistusta modernisoida ja siirtyä esim. pienempiin tynnyreihin. G.D.Vajra on perinteitä vaaliva, mutta kuitenkin avoin kokeilemaan uutta.

Maisteluun tuotiin seuraavat viinit:

  • Langhe Riesling 2015: Vajran tyyliin erittäin hedelmäinen, omenaa ja raparperia
  • Dolchetto d´Alba 2014: kevyt, makeaa vadelmaa, kevyt hedelmäisyys
  • Barbera d´Alba 2012: pyöreä, mansikkainen ja muita punaisia marjoja, mausteita
  • Langhe Freisa 2012: tanniininen, mutta kuten Fransesca sanoi niiden tulevat siemenistä ja sen myös tuntee. Pitkä jälkimaku. Täydellinen viini riistalle. Ensimmäinen kokemukseni Nebbiolon serkuksikin kutsuttuun rypäleeseen.
  • Barolo Bricco del Viole 2012: Tajunnan räjäyttäjä, tässä viinissä on sitä jotain. Löytyy lakritsia, anista, ruusun tuoksua. Monica Larner antoi ainoastaan 89 pistettä muiden vuosikertojen pyöriessä 95 pisteen molemmin puolin. Tässä hyvä esimerkki että oma maku ei mene aina ammattilaisen maun kanssa yksiin. Bricco del Violea lähti pullo viinikaappiin nautittavaksi 6 vuoden päästä. On kuulemma todettu Bricco del Violen olevan parhaimilllaan 10 vuotta pullotuksesta. Nautimme 2015 kotona joulupöydässä 2007 vuosikertaa, josta Francesca ilahtui suunnattomasti, ”our guy in your Christmas table!”
  • Barolo Ravera 2012: Niin voimakas, että tuntuu kuin pommi räjähtäisi suuhun. Todella voimakkaat tanniinit ja tuhti tapaus kaiken kaikkiaan. Näin voimakkaaseen Baroloon en ole vielä törmännyt. Pakkohan sellainen oli ostaa mukaan.
  • Luigi Baudana Barolo 2012:  Luigi Baudanan ja G.D Vajran yhteistuloksessa tulee mieleen rasvainen liha ja mustapippuri tuoksussa sekä maussa.
  • Barolo Chionato: Makea jälkiruokaviini, joka koostuu 85% Barolo-viinistä ja 15% mausteista ja yrteistä. Maku tuo mieleen joulun ja seuraavaan jouluun täytyi kyllä pullo ottaa mukaan. Tällaiseen en ole aikasemmin törmännyt. Positiivinen yllätys.

vajra2

vajra3

Bricco del Viole

Tästä vierailusta jäi kyllä älyttömän hyvä fiilis, Fransesca oli erittäin ystävällinen ja niin viinin filosofian pyörteissä että meillä synkkasi erittäin hyvin ja oli ilo vierailla G.D Vajralla ja maistella heidän mahtavia viinejä.  Kiitos Fransesca!

www.gdvajra.it

Päivä oli pulkassa ja kiroiltiin taas navigoinnin kanssa Albassa. Loistava illallinen Osteria del Vicolettossa pullollisella 2010 Damilano Liste Barolo viiniä (Robert Parker 95 pistettä) kruunasi loistavan päivän. Ruoka ja viini on vaan niin mukavan edullista Italiassa, kyseisen pullon olisi voinut ostaa alta neljänkympin ravintolasta mukaan mutta nauttimamme pullo oli ravintolan viimeinen. Juhlimiselle ei ollut aikaa vaan aamulla oli aikainen lähtö, koska oli sovittu Riikka Sukulan kanssa tapaaminen heidän viinitilalla ja lähdimme ajamaan sieltä suoraan Veronaan.

BAROLO, osa 2.  Azienda Agricola Sukula

Emme meinanneet millään löytää Sukuloiden tilaa Barolon Serralunga´d Alban kylän liepeiltä. Pari soittoa vaadittiin Riikalle, jotta pääsimme perille. Sukuloiden talo sijaitsi Meriamessa kukkulalla viiniviljelmien keskellä ja josta näkymät oli mitä parhaimmat.

sukula1

Viljelmät sijaitsevat ~350 metrin korkeudessa. Maaperä Meriamen viinipalstalla on hiekkakiveä, kalkkikiveä sekä savea. Viininviljelyssä toimitaan luontoa säästäen ja luomumetodein. Köynnösten hoito suoritetaan käsipelillä ja Riikka näytti esimerkkiä harventamalla rypäleterttuja niin että ne pääsi ”hengittämään” vapaammin eivätkä olleet niin sumpussa. Sääliksi kävi, kun terttuja tippui maahan. Sukulat ostivat tilan vuonna 2006 ja tekivät vaikean päätöksen poistaa vanhat köynnökset 2012 sadon jälkeen. Uusista saadaan kunnon Baroloa vasta 2030 tienoilla. Barolon lisäksi Sukulat valmistavat Barbera d´Alba -viiniä.

sukula3

Oli aika istua alas ja maistella heidän kallisarvoisia tuotoksiaan. Ensiksi maistettiin tietysti kevyempi Barbera d´Alba DOC vuosikertaa 2014. Tuoksultaan hyvin punamarjainen, joka seurasi suussa muodostaen pyöreän ja hieman samettisen marjaisen vaikutelman. Barberaa tuotetaan keskimäärin 2000-2300 pulloa vuodessa. Seuraavaksi oli vuorossa Barolo 2011 DOCG. Tuoksussa minttua ja rosmariinia, kiristyvät tanniinit kuivasivat suuta aluksi mutta voimakkaan hapokkuuden ansiosta pitkä jälkimaku jätti veden kielelle. Barolon vuosituotanto pyörii 4000-4500 pullon tienoilla.

Maistellessamme Baroloa, Riikka kertoi että heillä käy noin 2000 vierasta vuodessa ja kuin tilauksesta maistelu keskeytyi kun pihaan ajoi autolla suomalainen mies poikansa kanssa. Hän ei meille esitellyt itseään, mutta ehti kyllä kovin kertoa itsestään ja omistuksistaan lyhyen vierailunsa aikana.  Hän kysyi mitäs on maistettavana ja kun kuuli että Barolo 2011 on auki hän pyysi saada maistaa 2010 vuosikertaa. Riikka kävikin pullon hakemassa ja vähän kuin kiitokseksi mies osti laatikon mukaansa. Ehti siinä vielä kertoa meille ettei onneksi tarvitse lentokoneella roudata pulloja Suomeen, koska hänellä on kakkosasunto täällä lähellä. Onnenpekka. No nyt oli pullo 2010 vuosikertaa auki ja sitten sen kimppuun.

2010 mukaili 2011:sta mutta oli monivivahteisempi, jo varmasti senkin takia että oli vuoden pitempään kehittynyt pullossa.

sukula2

Ostimme 2010 vuosikerran Baroloa mukaamme. Saimme Riikalta suosituksia lounaspaikasta Serralunga d´Alban kylällä ja hyvä suositus olikin, syötiin aivan loistavaa pastaa ragun kanssa ja puolikas pullo laadukasta Ettore Germanon Barbera´d Albaa ennen kuin lähedettiin siirtymätaipaleelle kohti Veronaa.

Kiitos Riikalle vieraanvaraisuudesta ja tietopaketista sekä suosituksista niin majoituksen kuin lounaspaikan suhteen, toivottovasti nähdään vielä.

Facebook:  barolo cuoco pazzo sukula  Instagram:  La Langhetta

 

Markus Laukkanen, 31.8.2016