wBlog:Vm7-a-M

Elokuu 2015 ja juuri vihitty. Minne siis kuherruskuukautta viettämään? Tällä kertaa…eikun ööö..tämän ja ainoan kerran honeymoon suuntautui Baskimaalle, Riojaan ja Bordeaux’iin (josta oma bloginsa). Lennot Frankfurtin kautta Bilbaoon, jossa ihmeteltiin yksi ilta halpoja hintoja, loistavaa ruokaa ja omanlaista kulttuurin henkäystä. Kierrettiin Guggenheim kaukaa.

Bilbao

Seuraavana aamuna auton vuokraus, jossa virkailija lähinnä pakotti meidät vaihtamaan varatun Fiat Punton isompaan kuultuaan matkasuunnitelman käydä Riojassa sekä Bordeaussa sisältäen vuoristossa puikkelehtevia moottoriteitä. Alle asettui Nissan Qashqai. Vanha kunnon navigointi erittäin vanhalla TomTomilla pääsi alkamaan ja melkein pari tuntia meni ennen kuin löydettin oikealle tielle kohti Haron kaupunkia Riojassa. Matkaa oli noin 120km Bilbaosta. Saavuttuamme Haroon oli jo kello sen verran paljon, että ainoastaan Lopez de Heredia cellar door oli auki. Otimme tietysti heti maistiaiset ja ajattelimme tulla sitten uudestaan seuraavana päivänä paremmalla ajalla. Suunnistimme Hotelliin Logroñoon, joka on suurin kaupunki La Riojassa ja matkaa Harosta noin 40km.

Logroñossa kävimme pintoksilla (tapaksilla) ja viinillä ja kävimme aikasin nukkumaan, koska oli luvassa tiukka päivä. Aamulla suuntasimme kohti Haroa, jossa kadulla nimeltään Aviza Vizcaya sijaitsee monen tuottajan kellarit ja myymälät. Olimme varanneet yhden kellarikierroksen ja se oli Cvne:llä.

CVNE

CVNE:n perusti kaksi veljestä vuonna 1879. Cunella, niinkuin puhekielessä lausutaan, käytetään hyvin perinteistä viininvalmistusta heidän lippulaivatilalla Imperialilla, kun taas 2004 valmistunut Vin̂a Real oli taas aikansa moderneimpia viinivalmistamoita. Muita tiloja on Contino ja CVNE, jossa siis vierailimme. Mieleenpainuvimpia asioita oli hieno eiffelkellari jossa tynnyreitä voitiin nostella erikoisella kattoratkaisulla, sekä viinikellari, jossa home rehotti ja viinin alkuperäinen varastointi oli hyvin esillä.

Eiffelkellari

Old school viinikellari

Maistettavaksi oli tarjolla vain halvimpia ja nuorimpia viinejä, kuten roseviiniä.

www.cvne.com

MUGA

Matka jatkui vastapäätä sijaitsevaan Mugan tiloihin. Jätimme kellarikäynnit väliin ja keskityimme maistelemaan. Turisteja oli enemmän kuin tarpeeksi, mutta aikamme notkuttuamme pääsimme tiskille. Mugalla oli käytäntö, että viinimaistiaisesta täytyi maksaa muuta euro mutta jos kyseistä viiniä osti mukaan, niin maistelumaksu vähennettiin ostoksista. Tämä käytäntö osoitautui samaksi muillakin tuottajilla kyseisellä viinikadulla. 

Muga on iso tuottaja viidellä viinitarhallaan ja viinejäkin on kymmentä eri laatua. Kallein lippulaiva Torre Muga hävisi omassa vertailussa Prado Enea Gran Reserva 2006:lle, jota ostimme pari pulloa erittäin huokeaan noin 26€ kappalehintaan. Alkossa vastaava hinta noin 45€. Kyseinen viini valmistetaan aina viimeisistä rypäleistä mitä sadonkorjuusta viinivalmistamoon tuodaan.

Rypälemassan, joka koostuu 80% Tempranillosta ja loput Garnachasta, Mazuelosta sekä Gracianosta, käyminen tapahtuu 10 tuhannen litran tammisammiossa ilman lämpötilakontrollia tai lisättyä hiivaa. Enimmillään 20 päivää kestävän käymisen jälkeen viini laitetaan 16 tuhannen litran tammisammioon vuodeksi. Sitten on luvassa minimissään 3 vuotta kestävä tammitynnyrikypsytys, jossa käytetään myös ”racking”-menetelmää, jossa viini vaihdetaan tynnyristä toiseen tietyn väliajoin. Nyt jo yli neljän vuoden jälkeen viini pullotetaan ja annetaan olla pullossa vielä 3 vuotta lisää ennen julkaisua.

www.bodegasmuga.com

 

La Rioja Alta S.A

Oli tiedossa, että kyseisellä tuottajalla on lukuisia viinejä, jotka komeilevat loistavilla sijoituksilla maailman viinilehtien arvostelijoiden maistelumuistioissa. Intoa puhkuen siis maistelemaan ja ostoksille. Seisoimme tiskillä 20min tyhjänpanttina ”uno momento” -lausuntoon jo kyllästyneenä. Sitten kun vielä jenkkituristilauma tuli etuilemaan niin paloi päreet ja lähdettiin pois. Mentiin viereiselle Riojan mittakaavassa pientuottajalle nimeltään:

Gómez Cruzado

Täällä maisteltuamme muutaman heidän viininsä olimme tyyntyneet tarpeeksi yrittämään Altalle uudestaan.

Tällä kertaa myymälä oli lähes tyhjä ja pahoittelujen jälkeen saimme espanjankielistä palvelua, koska englantia työntekijä ei puhunut. Kannatti purra hammasta sillä viinit olivat loistavia esimerkkinä 904 Gran Reserva 2004 ja Vin̂a Ardanza 2007. Gran reserva 904, vuosikertaa 2005 on valittu ensimmäiseksi Wine- Enthusiast top 100 viinit vuonna 2016 listalla. Alkosta kyseinen viini on ostettavissa hintaan 45€. Kyseinen jalojuoma on tehty yli 60-vuotiaasta Tempranillosta (90%) ja  Gracianosta (10%) köynnöksistä kolmelta eri viinipalstalta.

Eroten naapuritalon (Muga) kilpailijasta tämä gran reserva on käynyt 14 päivää terästankeissa 28 asteessa. Maitohappokäymisen (kesto 28 päivää) jälkeen viini kypsyi 4 vuotta noin 4 vuotta vanhoissa amerikan tammitynnyreissä. Myös ”racking” -menetelmää käytettiin. Pullossa viini on ollut noin 4-5 vuotta ennen markkinoille pääsyä.

www.riojalta.com

Roda

Pieni myymälä viinitien päässä oli keskittynyt myös voimakkaasti oliiviöljyn kauppaamiseen. Kellari oli makeasti esillä kaupan välittömässä läheisyydessä. Roda I vuosikertaa 2007 oli täällä se juttu, varsinkin vaimo hullaantui kovin.

1.5kg per Tempranilloköynös, käyminen tammessa, 16 kuukauden kypsytys ranskalaisessa tammessa joista puolet uusia, 30kk pullossa ja viini oli valmis myytäväksi.

Rodan kellaria

Lopez de Heredia

Uusintakäynti ja tällä kertaa paremmalla ajalla. Lopez de Heredia pitää viininsä pitkään vanhoissa tammitynnyreissä sekä sen jälkeen pullossa ennen myyntiä. Myös valkoinen pidetään yhtä kauan tammessa kuin punainen ja pitkä pullovarastointi pehmentää voimakkaan tammen. Maisteltavaksi otettiin kuuluisaa valkoista Viña Tondonia vuosikertaa 2001 ja punaista reservaa vuosikerraltaan 2002 koska maaginen 2001 oli loppunut. Näistä kahdesta valkoinen vei kevyesti voiton ja ostimme pullon kotiin. Lisäksi ostimme pullon Vin̂a Bosconia 2004 punkkua, joka mielestäni löi heidän Tondonia reserva 2002:n.

www.lopezdeheredia.com

Viimeinen paikka ennen paluuta Logronoon oli Bodegas Bilbainas jonka tunnetuin viinibrändi on Vin̂a Pomal. Maisteltuamme monta heidän viiniä automaatista, totesimme ettei yksikään oikein säväyttänyt ja olivat myös ylihintaisia.

Oli aika palata viimeiseksi illaksi Logronoon ja kuuluisalle Calle del Laurel -kadulle, joka on pintas- ja viiniravintoloita täynnä. Perushyvää crianzaa sai täältä kahdella eurolla hyvän kokoisen lasillisen.

Calle del Laurel

Marques de Riscal

Aamulla pakkasimme kamat autoon ja edessä oli 400km:n siirtymätaipale Bordeaux’n maisemiin, mutta matkalla kävimme vielä valtavassa turistikeskuksessa nimeltään Marques de Riscal. Keskus tarjosi luksushotellin, Michelin tähden ravintolan (jossa nautimme loistavan lounaan) ja tietysti opastetut kierrokset maisteluineen.

Johanna Laukkanen

Seuraava alkava kierros oli espanjankielinen, mutta osallistuimme kuitenkin sinne säästääksemme aikaa. Viinitila, valmistamo, kellarit ym. tilat olivat massiiviset. Viinit sinällään on melko keskinkertaisia mutta kyllä heiltä loistaviakin löytyy, mutta ne alkaa jo maksaa reilusti. Positiivinen oli heidän 150. vuoden juhlaviininsä.

www.marquesderiscal.com

Nissanin kokka kohti Bordeaux’ta. Matka kesti kauan elokuisena sunnuntaina kun muitakin oli liikenteessä Ranskan päässä.

-Markus Laukkanen